Kirjakieli syntyi kirkon yhteydessä. Sen perintönä on syntynyt suomalainen sivistys ja tietoyhteiskunta. Kalle ja Aurora hukkaavat hetkeksi historian kirjaimet ja samalla paljon muutakin.
Tehtäviä 5.-9.-luokkalaisille. Mukana mallivastaukset.
Kysymyksiä opitun kertaamista varten
Taustoja selvittelevä teksti opettajan käyttöön (alla ensimmäinen kappale)
Kristinuskon saapuessa maahamme suomalaiset puhuivat useita eri murteita. Murteet erosivat toisistaan selvästi nykyisiä murteita enemmän. Erityisen selvästi erottuivat toisistaan läntisessä Suomessa ja itäisessä Suomessa puhutut murteen. Kun idässä kokoonnuttiin kesäiltana tulen ympärille, kokoonnuttiin lännessä suviehtoona valkean ympärille. Eri puolilla Suomea asuneet ihmiset eivät olleet jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Maa oli harvaan asuttu, ja vain satunnaiset metsästys- sota- ja ryöstöretket toivat eri osissa maata asuneet suomalaiset kosketuksiin toistensa kanssa. Suomessa ei ollut varsinaisia teitä oikeastaan lainkaan, eivätkä vesireitit tue matkustamista itä-länsi –suunnassa Suomen sisäosissa. Meren yli oli helpompi matkusta kuin maata pitkin. Etenkin länsisuomalaisilla oli enemmän vuorovaikutusta meren toisella puolella asuvien virolaisten kuin itäsuomalaisten kanssa, minkä tähden länsimurteissa oli paljon virolaisia lainoja. Tuhat vuotta sitten Länsi-Suomessa puhuttu kieli muistutti viron kieltä enemmän kuin nykysuomi. Läntisissä murteissa oli runsaasti myös ruotsinkielestä otettuja lainoja. Läntisissä murteissa esiintyi paljon sellaisia sanoja, jotka nykyään kuulostavat vanhahtavalta, kuten juuri iltaa tarkoittava ehtoo.
Mitään näistä suomen kielen eri murteista ei ollut kirjoitettu. Kyse oli puhekielestä. Muinaisten suomalaisten kieltä on kuitenkin voitu tutkia kielentutkijoiden monipuolisten välineiden avulla. Jatkuu...
 |
|
|
|
 |
|
||
 |
 |
 |
|
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
 |
|
||
