1100-luku – Henrik

1100-luku oli ristiretkien vuosisata. Katolinen ja ortodoksinen kirkko erosivat lopullisesti vuonna 1054. Suomesta tuli idän ja lännen välinen taistelukenttä.
Novgorod teki sotaretken Hämeeseen vuonna 1186 ja hävitti Ruotsin pääkaupungin Sigtunan vuonna 1187. Paavin kirje Upsalan piispalle vuodelta 1171 tai 1172 on ensimmäinen Suomea koskeva asiakirjalähde.

Henrik - Kaalimaassa kasvanut piispa, Suomen kansallispyhimys (Kaalimaa = Gaelin maa, Pohjois-Englanti/Irlanti).

Ilmeisesti syntyperältään englantilainen Henricus tuli Ruotsiin paavin lähettämässä seurueessa ja valittiin Uppsalan piispaksi. Legendojen mukaan hän teki Suomeen ristiretken yhdessä Ruotsin kuningas Eerikin kanssa.

Myöhemmin legendoihin liittyivät kertomukset siitä, miten Lalli surmasi Henrikin Köyliön järven jäällä ja ihmeistä jotka liittyivät Henrikiin. 1200-luvun mittaan Henrik saavutti pyhimys -aseman ja kansallispyhimyksenä häntä aletaan pitää 1400 -luvulla. Henrikin muistopäivää vietetään 19. tammikuuta.

Runsaasta legenda-aineistosta on päätelty, että Henrik oli historian henkilö ja useimmat tutkijat pitävät myös kuningas Erikin Suomeen tekemää ristiretkeä todellisena tapahtumana. Retki on ajoitettu 1150 -luvun lopulle ja sen tarkoituksena oli liittää Suomi Ruotsin kirkolliseen organisaatioon.

Lähde: Kansallisbiografia, (Ari-Pekka Palola)

Aikaisemmat vuosisadat 1200-luku>