1100-luku oli ristiretkien
vuosisata. Katolinen ja ortodoksinen
kirkko erosivat lopullisesti
vuonna 1054. Suomesta tuli idän
ja lännen välinen
taistelukenttä.
Novgorod teki sotaretken Hämeeseen
vuonna 1186 ja hävitti
Ruotsin pääkaupungin
Sigtunan vuonna 1187. Paavin
kirje Upsalan piispalle vuodelta
1171 tai 1172 on ensimmäinen
Suomea koskeva asiakirjalähde.
Henrik - Kaalimaassa kasvanut
piispa, Suomen kansallispyhimys (Kaalimaa = Gaelin maa,
Pohjois-Englanti/Irlanti).
Ilmeisesti syntyperältään
englantilainen Henricus tuli Ruotsiin
paavin lähettämässä
seurueessa ja valittiin Uppsalan
piispaksi. Legendojen mukaan hän
teki Suomeen ristiretken yhdessä
Ruotsin kuningas Eerikin kanssa.
Myöhemmin legendoihin
liittyivät kertomukset siitä, miten Lalli surmasi Henrikin
Köyliön järven jäällä ja ihmeistä
jotka liittyivät Henrikiin. 1200-luvun mittaan Henrik saavutti
pyhimys -aseman ja kansallispyhimyksenä häntä aletaan
pitää 1400 -luvulla. Henrikin muistopäivää
vietetään 19. tammikuuta.
Runsaasta legenda-aineistosta on
päätelty, että Henrik oli historian henkilö ja
useimmat tutkijat pitävät myös kuningas Erikin Suomeen
tekemää ristiretkeä todellisena tapahtumana. Retki on
ajoitettu 1150 -luvun lopulle ja sen tarkoituksena oli
liittää Suomi Ruotsin kirkolliseen organisaatioon.
Lähde: Kansallisbiografia,
(Ari-Pekka Palola)
Aikaisemmat vuosisadat 1200-luku>
